Neljän päivän pääsiäisvapaat ja mielessä ajatus, että tässähän ehtii ties mitä. Ette varmaankaan ylläty tai epäile sanomisiani, jos arvelen ajan kuluvan enimmäkseen lueskellen ja käsitöitä tehden? Tiedossa on myös hieman paperihommia. Sen sorttisia, joiden parissa vanha visualisti viihtyy ja on elementissään, kunhan ensin on lykännyt aloittamista niin kauan, että tarve pistää toimeksi ylittää kriittisen pisteen.
Typografian lisäksi tulee mieleen muutama muukin juttu, jotka tunnen omikseni: neulepuikot ja langat, polkupyörä ja maantie, tekstit ja näppäimistö. Vapaaehtoistyö ja eri puolilta maailmaa tänne muuttaneet ihmiset. Onhan näitä. Aina välillä epäilen, etten taida osata oikein mitään tai tietää mistään mitään, mutta mielelläni uskoisin, ettei se aivan pidä paikkaansa. Kai sitä nyt jotain. Edes vähän. Ehkä nuo mainitsemani asiat ovat niin mieluisia juuri siksi, että ne suovat mahdollisuuden yhdistää henkilökohtaiset ominaisuuteni, luonteenpiirteeni, taitoni ja taipumukseni tekemiseen, josta oikeasti nautin ja olen kiinnostunut.
Polkupyörä ja maantie joutuvat tovin verran odottelemaan kuivempia kelejä. Hain pyörän huollosta muutama päivä sitten ja avasin kauden polkemalla tyylikkäästi oranssit Hait jalassa, rapa roiskuen ja vanhat päällysrenkaat kaulassa roikkuen. Ellei sää nyt pääsiäispyhien aikana suosi pyöräilyä, aloittelen tiistaina työmatkojen merkeissä. Vaikka hinku tien päälle on kova, ensimmäisten pitempien lenkkien suhteen on syytä olla kohtuullinen – matkat pitenevät vähitellen kunnon palautuessa ja lihasten totuttua polkemiseen talvitauon jälkeen.
Pari postausta sitten mainitsin työstäväni mohairlankaa. Yllättävän sotkuista puuhaa: pörröisestä langasta irtoaa valtavasti haituvia, joita kulkeutuu sinne sun tänne. Minulla oli mohairsohva ja mohairverkkarit. Löytyipä pari vaaleanvihreää haituvaa voileivältäkin. Enimmät olen saanut siivottua pois, mutta kuinka paljon tahansa imuroida hinkuttaisinkin, karvoja luultavasti piileksii eri puolilla huusholliani vielä pitkään.
Mohair ei ole niitä miellyttävimpiä lankalaatuja neulottavaksi, mutta huivi valmistui ja olen lopputulokseen tyytyväinen.
Pitkä huivi Novitan vaaleanvihreää Rose Mohairia. Kuviot kirjottu kolmella värillä silmukoita jäljentäen.
Tulilatvan lepatuksia 
Vastaa